Reissublogi päivä 6: Kotimatka

No niin, nyt olisi vielä viimeisen reissublogin kirjoitus edessä. Täytyyhän siitä kotimatkastakin kirjoittaa, koska se ei ollut pelkkää autossa istumista. Lähdettiin aamulla aikaisin ja sanottiin hyvästit ihanille tuntureille ja ihanalle mökille. Tiellä jolkotteli taas poroja joille myös heitin mielessäni hyvästit. Kamalan haikea tunne oli lähteä pois, koska Lappi ja tunturit oli ihan tosissaan vieneet mun sydämen! Jotain kivaa oli kuitenkin odotettavissa, koska matkalla pysähdyttäisiin Rovaniemellä ja mitäpä muutakaan siellä voisi tehdä kuin mennä tapaamaan itse Joulupukkia!

Joulupukki on täällä, jänskää!

Napapiirin raja.

Matkalla Joulupukkia tapaamaan oli kaikennäköistä jännää...

Kirjoitin Joulupukille. En kuitenkaan joululahjatoiveita,
vaan ihan toisenlaisen viestin...

Joulupukin tapaaminen oli niin jännää, että piti
saada sen jälkeen tutina loppumaan rauhoittavalla
cappuccinolla ja macaron-leivoksella. :)

Me otettiin maksullinen kuva joulupukin tapaamisesta, mutten viitsi laittaa sitä tänne kun siinä on muitakin enkä oo päässyt kyselemään lupaa muilta sen julkaisuun. Joulupukki oli kyllä mukava heppu, siitä onkin vuosia kun ollaan viimeksi tavattu. Jostain kumman syystä sen jälkeen kun oon aikuistunut, oon saanut jouluisin aina itse toimittaa pukin virkaa tai sitten sen on tehnyt joku toinen perheenjäsen. Pukilla on kai ollut niin kiireistä, ettei se oo muuta ehtinyt kuin pudottaa paketit oven taakse ja jatkaa matkaansa, ja me ollaan itse jouduttu jakamaan lahjat. No, ymmärtäähän sen, kun on niin monta kotia minne lahjat pitää jakaa. Mutta selvitinpä samalla joulupukin salaisuuden! Oon aina ihmetellyt, miten ihmeessä se Pukki jaksaa ja ehtii kaikki lahjat jakaa niin lyhyessä ajassa maapallon ympäri. Mutta, meidän porukasta pari tyttöä sanoi käyneensä myös tapaamassa joulupukkia samoihin aikoihin kuin me, mutta arvatkaapas mitä! Eri talossa! Sehän sen selittääkin! Joulupukki osaa monistaa itsensä ja siksi pystyy hoitamaan hommat niin nopeasti. Kumma kun kukaan ei oo tätä aikaisemmin keksinyt ^_^

Joulupukin tapaamisen jälkeen käytiin keskustassa, kun Rovaniemen erityisnuorisotyö tarjosi meille kahvit. Niillä on todella hieno nuorisotila Katutaso, jossa pidetään yökahvilaa. Olin tosi kade, että meillä ei oo Jyväskylässä samanlaista. Jos olisin nuori ja asuisin Rovaniemellä, niin aivan varmasti viihtyisin tuolla.

Löysin Möhköfantin ja tehtiin tuttavuutta.

Loppumatkalla käytiin vaan syömässä ja matkattiin monta tuntia kotiin. Nyt kun kotiinpaluusta on muutama päivä, ikävä Lappiin ja "jänkhälle" on suuri. Lappi oli juuri niin ihana paikka kuin odotinkin ja tuntureilla juuri niin kaunista kuin olin aina mielikuvissani nähnytkin. Rakastuin. ♡ Mun rakas mummoni kävi usein Lapissa aikanaan, silloin kun oli vielä paremmassa kunnossa, ja katselin aina kateellisena kuvia tuntureista ja ruskasta. Haaveilin lapsena että pääsisin mukaan ja ajattelin aina, että sitten kun olen aikuinen lähden mummon mukaan. Mummosta on valitettavasti aika jättänyt jo 7 vuotta sitten, mutta hän kulki mun ajatuksissa mukana koko tuon reissun ajan. Tunturin huipulla ollessani tirautin useamman kerran itkun, kun kuvittelin miltä tuntuisi olla siellä yhdessä mummon kanssa jota niin kovin rakastin. Toi Lapin reissu oli yksi unelmien täyttymys, koska niin monta kertaa olen siitä haaveillut ihan lapsesta asti. Vaikka en päässytkään sinne mummon kanssa, oli meidän porukka kuitenkin aivan mahtava. Mukana oli paljon vanhoja ystäviä ja tuttuja sekä uusiakin ihmisiä joihin oli mukava tutustua. Oltiin siis seurakunnan erityisnuorisotyön järjestämällä reissulla ja nautin kyllä joka hetkestä. Oli ihanaa olla matkassa sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa saa olla täysin oma itsensä. Oon tosi kiitollinen matkan järjestäjille ja kaikille mukana olleille. Tahdon pian takaisin. ♡