Elän hetkessä. Unelmoin. Se on enemmän kuin aavistin.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Pariakrobatian pyörteissä

Lupasin tehdä postauksia sirkusakrobatiaharrastuksestani, joten tässä tulee ensimmäinen. Treenaan siis säännöllisesti Pasilassa (Parkour akatemia & Jyväskylän sirkuskoulu), josta voi varailla erilaisia ohjattuja tunteja tai vapaavuoroja mielensä mukaan. Tarjolla on monenlaista kivaa, mutta itse olen käynyt erilaisilla akrobatiatunneilla sekä parkour- ja ilmajoogatunneilla. Kaiken kaikkiaan olen pyrkinyt treenaamaan 3-4 kertaa viikossa, mutta aina se ei töiden vuoksi onnistu. Treenitunteja Pasilassa tulee keskimäärin 5-9 tuntia viikossa. Otan siis joskus tuplatunnin, esimerkiksi pariakrobatiatunnin jälkeen vielä lattia- ja trampoliiniakrobatiaa tai jonkun rankemman tunnin jälkeen ilmajoogaa.

Tämä harrastus on mulle kaiken kaikkiaan vielä aika tuore, sillä aloitin Pasilassa tämän vuoden alussa. Keväällä mulla oli parin kuukauden treenitauko, joten kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että treeniä näiden lajien parissa on takana vajaat 10 kuukautta. Huomasin jo heti alkuun aika selkeästi, mitkä lajit ovat vahvuuteni ja mitkä heikkouteni. Koin selkeästi pariakrobatian olevan vahvin osa-alueeni, johtuen varmaan cheerleading-taustasta. Heikoimmillani koin olevani tietyissä lattia-akrobatian osa-alueissa sekä ilma-akrobatiassa. Ilma-akrossa mistään ei aluksi tullut oikein mitään, koska käsivoimani ei riittänyt edes yksinkertaisten juttujen suorittamiseen ja turhauduin aika nopeasti. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut ja olen hullaantunut siihen, nyt kun jaksan ja osaan jo paremmin. Tietty kun kaikkea harjoittelee vähän, mitään ei opi niin hyvin kuin jos siihen keskittyisi 100 %. Mutta pidän vaihtelusta, ei ainakaan pääse kyllästymään kun treenaa monipuolisesti, ja on se lihaksillekin hyvää vaihtelua treenata erilaisia juttuja.

Rakastuin pariakrobatiaan heti kun ensimmäisen kerran vuosi sitten kuulin siitä. Hitsi, miksen koskaan aikaisemmin oo hoksannut tuollaisen lajin olemassaolosta, olisin tehnyt sitä varmaan pienestä tytöstä asti jos olisin tiennyt! Harmittaa, että siitä huolimatta, vaikka tykkään siitä niin paljon, pääsen aika harvoin osallistumaan pariakrotunneille tai muualla harjoittelemaan sitä. Mulla ei ole ketään vakituista paria, joka on toisaalta ihan hyväkin asia, mut toisaalta taas olis mukavaa jos olis joku jonka kanssa treenata säännöllisesti. Käyn nyt vielä alkeistunneilla, vaikka tuntuu, että motivaatiota ja intoa olis käydä vähän edistyneempienkin kanssa treenaamassa. Mutta ongelmana on se, että vaikka joitakin juttuja osaan jo tosi hyvin, toiset taas vaatii vielä hirmuisen paljon hiomista ennen kuin kehtaa edistyneempien ryhmässä naamaansa näyttää. Tässä kuitenkin muutama kuva siitä, mitä kaikkea kivaa pariakrobatiassa voi tehdä (sori kuvanlaatu, osa kuvista on otettu videosta):

Lentokone. Tämä liike on aika monen muun liikkeen perusta.
Alla olevaa henkilöä kutsutaan pohjaksi ja yllä olevaa lentäjäksi.
Kirjaimellisesti niskan päällä :D

Kuvasarja kynttilästä. Normaalisti ihmisillä on tässä selkä suorana, mut mä olen tällainen selkävammainen.
Mun skolioosi/notkoselkä joskus hankaloittaa asioita, mut onneks tää onnistuu, vaikka selkä onkin vähän mutkalla.


Kunhan tästä vähän kehityn, voin ottaa kädet pois tuolta reisistä tukemasta :)

Toisenlainen kynttilä, jossa olkapäät meneekin jalkapohjien päälle.
Ei ehkä uskois, mutta tää on helpompi kuin edellinen, ainakin mulle.


Siellä on ja pysyy. :) Mä rakastan kaikkea missä ollaan pää alaspäin. <3
Pariakrobatiaa voi harrastaa myös kolmistaan ja tehdä vaikkapa tällaisia juttuja.
Tässä on vain pieni pintaraapaisu siitä, mitä pariakrobatia voi sisältää. Se vaatii rohkeutta siinä mielessä, että täytyy uskaltaa olla lähellä ja luottaa toiseen ihmiseen. Aika usein treenataan ennestään tuntemattomien kanssa, joten tarvitsee uskaltaa päästää lähelle tuntemattomiakin ihmisiä. Luottamus kun on kunnossa, hoituu helpommin muutkin jutut. Koitan joskus ottaa lisää treenikuvia, en hirveästi kehtaa siellä tunneilla kameran kans heilua, mut joskus vapaavuoroilla voi taas kuvailla. Katsotaan miten ens vuodelle sattuu noi tunnit osumaan, jos pääsis muutenkin vähän enemmän osallistumaan tunneille. Pasilassa menis myös akrojoogaa, joka on pariakrobatian alalaji. Olis kiva päästä sinnekin osallistumaan joskus, mut nyt se menee kuoroharkkojen kanssa päällekkäin.

Tällaista tällä kertaa. Jos tää oli tosi epäselvä kuvaus lajista niin kysykää ihmeessä lisää. :) Kiitos vielä kuvissa kanssani poseeraaville treenitovereilleni!

Ihanaa ulkona sataa lunta, toivottavasti tulis nyt kunnon kinokset <3

Iloa joulun odotukseen! <3:lla Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä tykkäsit postauksesta? Kysy tai kommentoi mitä vaan. :)